Kilpailukalenteri

M T K T P L S
 
 
 
 
 
 
1
 
2
 
3
 
4
 
5
 
6
 
7
 
8
 
9
 
10
 
11
 
12
 
13
 
14
 
15
 
16
 
17
 
18
 
19
 
20
 
21
 
22
 
23
 
24
 
25
 
26
 
27
 
28
 
29
 
30
 
31
 
 
 
 
 
 

Kilpailut 2017

27.05.2017 - 28.05.2017

Kilpailut 2016

25.04.2016 - 01.05.2016
21.05.2016 - 28.05.2016
11.06.2016 - 12.06.2016
18.06.2016 - 19.06.2016
22.06.2016 - 26.06.2016
07.09.2016 - 18.09.2016

Tulokset 2015

16.05.2015 - 17.05.2015
06.06.2015 - 07.06.2015
13.06.2015 - 14.06.2015
26.06.2015 - 28.06.2015
01.08.2015 - 02.08.2015
08.08.2015 - 15.08.2015
05.09.2015 - 06.09.2015

Tulokset 2014

03.05.2014 - 04.05.2014
24.05.2014 - 25.05.2014
07.06.2014 - 08.06.2014
14.06.2014 - 15.06.2014
28.06.2014 - 29.06.2014
01.08.2014 - 03.08.2014
09.08.2014 - 10.08.2014
26.09.2014 - 03.10.2014

Tulokset 2013

04.05.2013 - 05.05.2013
18.05.2013 - 19.05.2013
08.06.2013 - 09.06.2013
29.06.2013 - 30.06.2013
03.08.2013 - 04.08.2013
23.08.2013 - 25.08.2013

Tulokset 2012

07.01.2012 - 15.01.2012
19.01.2012 - 20.01.2012
20.01.2012 - 28.01.2012
30.06.2012 - 01.07.2012
27.07.2012 - 29.07.2012
04.08.2012 - 05.08.2012
22.08.2012 - 10.09.2012
16.09.2012 - 22.09.2012

Tulokset 2011

01.12.2011 - 16.12.2011
02.12.2011 - 04.12.2011
09.12.2011 - 11.12.2011
 

Rio Paralympialaiset

Rio ohoi!

Suomen paralympiajoukkueen ensimmäinen ryhmä lensi Rioon Amsterdamin kautta, johon myös minä kuuluin. Kokonaislentoaika Rioon oli 16 tuntia, joka kului omalta osin lähinnä elokuvia katsellessa. Paikan päälle saavuttaessa joukkuetta oli vastassa ystävälliset ja avuliaat vapaaehtoistyöntekijät, jotka auttoivat mm. kisapassien leimaamisessa.  Lentokentältä matka jatkui kohti paralympiakylää.

Heti seuraavana päivänä vuorossa oli kontin avaaminen, jossa vene oli tullut Rioon. Ensimmäiset päivät apunani toimi paikallinen avustaja, joka auttoi minua kaikessa tarvittavassa ennen kuin oma valmentajani Rikard Bjurström pääsi paikan päälle. Paikallisen avustajan kanssa avasimme kontin, varustelimme veneen purjehduskuntoon ja kävimme vesillä ihmettelemässä paikallisia virtaolosuhteita. Sain avustajaltani paljon arvokasta paikallistietoa niin tuuli- kuin virtaolosuhteista.

Koko kolmen viikon aikana jona olin Riossa, pidin vain kolme välipäivää vesiltä. Virtaolosuhteiden omaksuminen ja ymmärtäminen ennen kilpailua tuntui toivottomalta työltä.

Paralympialaisten rutiini kilpapurjehduspäivä noudatti seuraavaa kaavaa:
 

8:00 Aamupala

9:10 Bussikuljetus Marina Da Gloriaan

10:00 Joukkeenjohtajienkokous

11:00 Veneen lasku vesille

12:00 Köydet irti rannasta

13:00 Päivän ensimmäinen lähtö

14:30 Päivän toinen lähtö

16:00 Takaisin rannassa

16:30 Ruokailu purjehduskeskuksessa

17:00 Veneen nosto vesiltä

18:10 Bussikuljeuts takaisin paralympiakylään

19:00 Perillä paralympiakylässä

 

Etukäteen odotettiin, että Riossa vallitsisi kevyet tuulet ja regatta tulisi olemaan kevyt tuulinen. Ennakko-odotukset sai heittää roskakoriin, sillä vain yhtenä päivänä tuuli oli heikkoa ja tällöin ei purjehdittu yhtäkään lähtöä. Useampana päivänä tuuli yltyi jopa niin kovaksi, että osa veneistä upposi.

 

Itse pystyin purjehtimaan paralympiaregatan omalla tasollani. Totta kai olisi ollut mukavaa, jos olisin onnistunut vielä paremmin ja pystynyt tuomaan mitalin kotiin. Mutta väitän, että tällä kertaa kahdeksas sija ei ollut minun huonouttani, vaan muiden paremmuutta.

Paralympiavoittajaksi kruunattiin Damien Sequin Ranskasta, toinen oli Matthew Bugg Australiasta ja kolmas Helena Lucas Englannista.

Isot purjehdusmaat jyräsivät mitalitilastoissa, sillä osanottajia purjehduksen eri luokissa oli 22 eri maasta, mutta mitalit jaettiin viiden ison purjehdusmaan kesken. Nämä olivat Australia, joka otti kaksi kultaa ja yhden hopean. Canada, joka otti pronssia ja hopeaa. Britteinsaarille meni kaksi pronssia, Ranskaan yksi kulta ja Yhdysvaltoihin yksi hopea.

Mitä veden laatuun tulee, niin en henkilökohtaisesti sanoisi, että vesi olisi ollut kovin saastunutta. Tosin muovipusseja näki välillä yhden siellä toisen täällä, mutta siinä kaikki. Kukaan paralympiapurjehtijoista ei sairastunut ei edes Norjan Björnar Erikstadt joka kiskoo veneen köysiä hampaillaan ja jolle veden joutuminen suuhun on väistämätöntä.

Tulevaisuudessa jatkan purjehdusta 2.4mR luokassa ja kutsun käydessä myös muissa köliveneluokissa. Valitettavasti valinta siitä, että osallistunko Tokion Paralympialaisiin purjehduksessa on jo tehty minun puolestani. Sillä kansainvälinen paralympiakomitea on päättänyt pudottaa purjehduksen pois Tokiosta 2020. Toivon että saamme purjehduksen takaisin 2024 Paralympialaisiin. Sillä aikaa on hyvä derivoida ja etsiä nollakohtaa koulun penkillä.

 

HALUAN KIITTÄÄ KAIKKIA NIITÄ TUKIJOITA JA HENKILÖITÄ JOTKA OVAT EDESAUTTANEET PARALYMPIAPROJEKTINI TOTEUTUMISTA

Huippu-urheilu terveisin Niko Salomaa